Steak house

Nyt on naurettu kyllä vatsat kippurassa! Ystäväni täytti tänään maagiset 18 vuotta, ja lähdettiin pienellä porukalla juhlistamaan häntä Steak houseen. Kerran oon aikasemminki siellä käynyt, ja ruoka oli tosi hyvää. Lisäksi monelta tutulta on myös tullut paljon kehuja tästä kyseisestä ravintolasta, joten sen takia päätettiinkin sinne mennä.  Ja ai että, ruoka oli tälläkin kertaa aivan uskomattoman hyvää.. Paikka oli tupaten täynnä, musiikki soi ja aika meluistakin oli,mutta sitten kun pääsi iteki kunnolla vauhtiin niin vieraiden ihmisten hölinät unohtui kyllä ihan täysin :D

Ei sillä, ei oltu kyllä ainoa seurue jolla meni vähän lujempaa. Viereisen pöydän isossa seurueessa eräs keski-ikäinen nainen takertui katosta roikkuvaan suureen mustaan verhoon, joka pamahti kuuluvasti alas naisen päälle. Itse vajaana ihmisenä repesin kyllä nauramaan ääneen, kun muut vielä ihmetteli mitä oli tapahtunut. Eikä siinäkään kyllä mitään, naisen omat kommentit kuuluivat seuraavasti: "Oho, lähti mukaan. No tuolla ulkona olikin tullut aika kylmä". En meinannu saada happee. Onneksi muutkin osasi ottaa huumorilla eikä ketään loukkaantunut :D Mutta oli kyllä ihana ilta!

Nokipoika

Niinkuin ensimmäisessä postauksessa mainitsinkin, suurimpiin kiinnostuksen kohteisiin mulla kuuluu koirat. Oon pienestä asti ollut koirien kanssa tekemisissä, koska meillä oli aina perheessä koira, joskus kaksikin samaa aikaa. Lapsena olen siis jo opetellut kouluttamaan koiria sekä oppinut niiden käytöksestä asioita. Kun olin 10-vuotias, meillä ei ollut sillä hetkellä koiraa.  Niin sitten kävi, että vajaa 11-vuotiaana ostin ensimmäisen oman koirani Nokin. Noki on ehkä maailman kiltein sekä rauhallisin koira! Pennusta asti olen koirani kouluttanut lähes täysin itseoppineena, mutta voin silti sanoa ettei ole ollut helppo tie se, niinkuin ei varmaan minkään koiran kouluttaminen :D  Kaksi koirakoulua me käytiin, luin paljon koiran koulutus -kirjoja sekä löysin telkkarista Cesar Millanin ohjelman Koirakuiskaaja. Tää ohjelma oikeestaan opetti mulle suuremman osan johtajuudesta, koiran elekielestä sekä ihmisten kouluttamisesta. Töitä on siis tehty paljon ja täytyy itse myöntää etten voisi tyytyväisempi olla!

Millainen Noki sitten on? Persoonallinen ja erittäin älykäs. En tiedä ketään ihmistä, joka ei Nokista tykkäisi :D  Se on välillä sukulaisillakin kylässä mukana, kun osaa ottaa niin rennosti haha :D Koska olen yksin Noksun kouluttanut, se luonnollisesti kuuntelee mua parhaiten ja on kiintynyt muhun. Hän on tooodella rapsutuksien perään, rakastaa ihmisiä ja hakeutuu lähelle. Tästä huolimatta se ei todellakaan ole mikään nössö, vaan on hyvin itsenäinen ja rohkea koira, joka rakastaa leluja yli kaiken! Ihan tosissaan, sillä on enemmän leluja kun mulla skidinä. Mitä isompi, pehmeämpi sekä äänekkäämpi lelu, sitä parempi.

Ainiin, melkein unohdin perustiedot: Noki on 7-vuotias porokoiraMix, jossa on myös saksanpaimenkoiraa sekä kultaistanoutajaa. Koska Noksu on yksi isoimmista sekä tärkeimmistä asioista mun elämässä, niin se tulee näkymään blogissa useinkin, sekä koira-aiheisia postauksia tulee jatkossakin. Voisin jauhaa loputtomiin koirista (varsinkin omastani) ja niiden kouluttamisesta, mutta palaillaan niihin juttuihin sitten vähän ajan päästä! ;)

Täs mä

No hei

Eihän tässäkään menny kun ties kuinka monta vuotta ennenku sain alotettuu blogin kirjottamisen. Ajatus blogin kirjottamisesta on siis ollut kauan mielessä, mutta jostain syystä en sitten oo joko uskaltanut (? :D) tai saanut vaan aikaseks. No mutta, parempi myöhään kun ei millonkaan!

Täällä siis kirjottelee 17vuotias, ensikuussa 18 vuotta täyttävä porvoolainen Ronja :D Tällä hetkellä käyn lukion toista vuotta, ja lempipuuhiin kuuluu valokuvaus, musiikki sekä koirat. Valokuvauksen alotin joskus neljä vai viisi vuotta sitten, ja se onkin yksi syy, miksi halusin blogin aloittaa. Ois hienoo, jos olis semmonen paikka, mihin voi laittaa omia kuvia tarinan kera. En kuitenkaan luokittelis omaa blogiani valokuvausblogiksi, en oikeen luokittelis sitä mihinkään kategoriaan. Kunhan kirjottelen mitä päähän tulee.  Nii ja sitten tosiaan tosta musiikista vielä. Mä tuun musikaalisesta perheestä, joten se on ollut aina läsnä pienestä pitäen. 5-vuotiaana alotin pianon soiton ja harrastin sitä virallisesti joku 8 vuotta? Sitten enää ei kiinnostanut nuottien luku, päätin lopettaa ja alotin itse opettelemaan erilaista soittotapaa ja sille tielle oonkin sitten jääny :D Kitaraa oon kans soittanut viitisen vuotta itseopiskelemalla, nii ja tuleehan sitä lauleskeltuakin aika paljon.
Jos kiinnostuit, nii jää ihmeessä matkaan mukaan seuraamaan mitä kaikkea täällä tulee tapahtumaan! :)