tiistai 16. helmikuuta 2016

Hihnatta kävely - treeni!

Moikka pitkästä aikaa, on tullut vähän pidettyä blogi taukoa, kun muutto vei niin paljon voimia että on väsyttänyt vaan. Nyt on kuitenkin muutettu ja sopeuduttukin jo hyvän aikaan, niin on hyvä palata blogin pariin. Sisustuspostausta tulee sitten hieman myöhemmin, kunhan vaan fixailen vielä pari juttua täällä!

Mutta nyt tämän päivän treeniaiheiseen postaukseen! Noki ja minä ollaan totuttu hihnattomiin lenkkeihin, mikä tarkoittaa siis sitä, että kun ennen asuttiin maalla, niin koiraa pystyi aika huoletta pitämään sivuteillä vapaana. Metsää oli vieressä todella paljon, jossa Noksu pystyi juoksentelemaan omaan tahtiin. Itse en siis nykyään tämän takia enää pidä kauheasti sellaisista lenkeistä, joissa mun täytyy taluttaa Nokia koko ajan hihnassa. Kaupunkiin muutettaessa tämä asia tietty muuttui, sillä kaupungissahan ei koiraa saa vapaana pitää. Nyt kun ollaan vajaa kaksi viikkoa kävelty asfalttilenkkejä, on pakko myöntää että sekä minä että koira tullaan hulluiksi :D En ollut vielä löytänyt täältä läheisistä metsäalueista sellaista paikkaa, missä Noki voisi juosta vapaana, kunnes tänään sitten löydettiin sellainen. Näki oikein miten koira nautti!

Päätin kuitenkin ottaa samalla hiukan vierellä kävelyä ilman hihnaa treeniä asuinalueella, kun ei oltu vielä metsään päästy. Syy, miksi teen näin on se, että se on ensinnäkin Nokille todella hyvää aivotreeniä olla koko ajan keskittyneenä sekä se, että se on paljon rennompi ilman hihnaa. Ennen kuin otin hihnan pois, varmistin vain ettei muita koiria ole näkyvissä. Ihmisten ohitus meni ihan nappiin; koira ei kääntänyt edes päätänsä. Saatiinpa jopa eräältä naiselta kivat kehut.. "wau, miten hyvin koulutettu...". Laitoin hihnan takaisin, kun ruvettiin tulemaan vilkkaammalle alueelle. Jos koira meni toisella puolella tietä ja Nokin "harja" nousi pystyyn, päästin hihnasta irti ja annoin sen tippua maahan, niin koira otti oikeastaan heti kontaktia ja harja laski.

Tässä vielä pieni videopätkä, toivottavasti se näkyy!

maanantai 1. helmikuuta 2016

Pientä pintaremonttia

Mä muutan! Omilleni. Yksin. Itsenäisesti. Yksinäisyyteen. Vajaa vuoden mä tässä oon kämppää hakenukin, Porvoosta ei vaan kovin helposti irtoo tällä hetkellä hyvää kämppää halvalla. Varsinkin sellasta mihin saisi koiran ottaa. No mutta hyvin kävi, sopimukset tehtiin pari viikkoa sitten ja avaimetkin hain viime viikolla. Koska kämpän seinät oli vähän mitä oli, osa sinistä ja osa oranssia (ei siis koko kämppä onneksi), niin halusin maalata ne valkoiseksi. Käytiin perjantaina isäni kanssa hakemassa maalit ja maalattiin hänen ja veljeni kanssa koko viikonloppu, ja täytyy myöntää että se oli paljon raskaampaa mitä alunperin kuvittelin. Tänään kävin vielä veljen ja kaverin kanssa maalaamassa ja huomenna veli käy viimestelemässä. Loppuviikosta tarkoitus muuttaa!

#artsy 




Tässä samalla vielä asiasta kukkaruukkuun: mulla on ihan kohta ensimmäinen ajotunti. Minä auton ratissa alle tunnin päästä ensimmäistä kertaa. Kiva. Rip.